Täten jatkamme stooria kerrankin suoraan aiheesta. Sisätautien osastolla olin kuullu jo varmaan 10 kertaa et "enpä oo kyllä koskaan tollasia nähny" ja samahan se jatku ihtautien poliklinikalla. Sit vaikka kuinka monta kertaa se kirotun Bürgerin tauti diagnoosi on purettu, niin silti lääkäri sano että onhan tässä vielä tosiaan sekin mahdollisuus. Silti se ei oo ikinä nähny vastaavaa, ja ite oon nähny jo guuglettamalla ainaki 100 kuvaa Burgerin taudista. En tiiä missä sen lääkärin varpaat kasvaa, mut jos mulla on säärissä kuolioita ja reisissä purppuraa ja ainut yhistävä tekijä siihen tautiin on amputoitu varvas vuosia sitten, joka alko purppuralla ja veren sakkautumisella kylmässä, niin ei silläkään ihan joka muro enää kupissa killu. Sillä varjoainekuvalla ne tosiaan kans on selittäny sitä epäilystä, mutta siitäkin kuulin että se on ihan luonnollista et jos veri ei kierrä tai siis pääse suonessa eteenpäin, niin suonet hakee uutta reittiä ja menee sykkyrälle, eli korikkiruuville, niinkun lääkärit sanoo hienosti epikriisissä, mikä ois voinu viitata kans Buergerin tautiin. Siis nämä korkkiruuviverisuonet. Olin sillä hetkellä ollu täysin polttamatta muistaakseen 7kk ja tauti rehottaa pahempana kun koskaan, niin selitys oli et "tupakillahan voi olla pitkäaikasia haittavaikutuksia". No tottakai sillä on, mut tuskin se savun häkä sieltä keuhkosta puolen vuoden päästä pöllähtää verisuoneen ja tukkii jalat kahdeksasta kohtaa kuolioon. Käyn työntää burgerintaudin sen.. no joo, nätti sää tänään. Sit tuli vielä patologilta se lausunto, että vahvasti vaikuttas vaskuliitilta, niin sit tuli vasta ihopolilta lausunto kotia että tämä ei varmaan olekkaan burgerin tauti tai polyarteritis nodosa vaan jokin ainakin vielä toistaiseksi tuntematon vaskuliitti sairaus. Tutkimukset siirtyvät sisätautinen päiväsairaalaan, toistaiseksi ei aiheuta meillä jatkossa kontrollikäyntejä.
Ei sillein yhtään meinaa mennä tunteisiin tuo, kun sit vasta kun lopetin niin meni viikko ja ne löys jotain mikä melkein on jo diagnoosiin verrattavaa tietoo. Sen verran osaan sanoo vertaistukiryhmäläisen ansiosta että se on kylmä ja liikunnan jälkeinen turvotus mikä sakkaa mun veren ja aiheuttaa nuo kuoliot. Sen verran usein menny just sen kaavan mukaan. Mutta että mikä sen turvotuken ja kylmällä sakkaantumisen? Ekana 2011 kesällä Venetsiassa käveltiin koko paikka ympäri, mulla oli suomalaisittain (en voinu käyttää kenkiä varvaskipujen takia) sukat ja varvassandaalit, kuolio, loppujen lopuks amputointi. 2013 Keväällä just vaihtunu sortsikelit, oltiin Käpyn kans alettu frisbee golffaa ja kierrettiin ekaa kertaa koko Laajavuori, sääriin ekat kuoliot. 2015 loppukesä, purin kolmepäivää autoo, eli työskentelin aamusta iltaan jalkojen päällä shortsit jalassa tai jotkut kollarit, jalat turpos yhtäkkiä ja sillon jo ties että viikon sisään mennään vaikka kuin lepäisin. Ei muuta kun venailemaan oikeeta hetkee lähtee päivystykseen, että kerrankin koepalat onnistuis.
Ainut hyvä asia oli, kun kävin ihopolilla, niin mun jalat oli ehkä tuplat normaalia paksummat niin näytin ja painoin sormen kuvan ihoon kun se jäi sillein uppeluksiin siihen siististi. Yks hoitaja kimpos että "elä herranjumala ettei se iho repee siitäkin" ja sit ne käski rueta kietomaan mun jalat puristussiteisiin. Aijemmi oon nimenomaan leikannu sukistakin resorit pois et veri pääsis kiertää varpaissa asti paremmin ja ettei sattuis muutenkin kipeisiin jalkoihin. Sit oon käyttäny mahollisimman löysiä kenkiä tai reinoja. Siitä asti ollu päivisin, kun oon yläällä, tai varsinkin jos kävelen tai touhuan jotain fyysisempää, niitä käyttäny ja haavat rupes paranee paljon nopeemmin kun aikasemmalla kerralla, kun en saanu oikeen mitään ohjeita, vaan tyyliin tee niinkun parhaimmalta tuntuu. Varmaan kipua aatellut. Se vaan kun tuo siteiden laittaminen sattuu, mutta kun ne on paikallaan niin ne ennemmin auttaa siihen yleiseen lihassärkyyn.
Että tässä sitä ollaan, oispa joku pätevä lääkäri, kenelle ois tullu samanlainen joskus vastaan, eipä tota paljon ton tarkemmin voi kertoo mikä johtaa mihin. Nivelet, lihakset, niskat, pää, kaikki paikat kipeenä ilman lääkkeitä, tuskin hengissä ilman. Jos ei muuten nii oiskai sitä sen verran hulluks tullu tai sen verran fiksu ollu että lopettanu ite kärsimyksesä, mut onneks on edes jollain tavalla normaaliin elämään auttavat lääkkeet. Parhaana tuo terroristi kuka just heräs. Vähän vaikuttas että menee tuo rumpalin ura formuloitten edelle. :/
Sen verran piti vielä palata noihin osaston lääkejakelusotkuihin, kun en muista miks, oisko mulla sillon ollu se verenmyrkytys kun vastustuskyky niin alaalla, niin se oli hyökänny pissiä pitkin munuaisiin ja vereen. Reumapolille menin kontrolliin normaalisti ja Annehoitajani katto mun labroja ja sano että sää taijatkin jäädä tänne, et kaikki ei oo ihan kunnossa. Oli ollukkin vähän kuumeinen ja hassu, tai ehkä paremmin outo olo pisempään ja muistaakseen vähän lämpöö. Anne saattokin mut sit suoraan päivystykseen ja siellä vuoteeseen, verikokeet, antsat suoneen ja odottelemaan. Olin ottanu aamulääkkeet eli yhen OxyContinin, kun päiväannos tai olla se 4x40mg päivässä, mutta lääkäreillähän oli niin kiire, ettei ne kerenny vielä perehtymään niin oli jo kolmannen tabun aika eikä kuulunu. Mää tärisin sillä kivusta ja vierotusoireista ja yhelle hoitajalle koitin et jos se millää viittis nii koittas hoitaa mahollisimman pian sen asian. Kohta se tulee takasin 600 burana mukan ja sano että en mää oikeen tätä vahvempaa voi sulle antaa, kun nuo lääkärit on vielä tuolla ja sitä ja tätä. Meinasin käyttää sen tabletin suppona jos se ois ees jotain auttanu, mut loppujen lopuks reilu 12h olin ilman lääkkeitä, särky sekä normaaleita. Mut sainhan mää sen 600mg buranan ja kesäistä mieltä.
Lisätty: Korjaan nuo kirotusvirheet vähä myöhemmi kun tuo poika heräs nii oli kummasti lisääntyny. Virheet, ei onneks pojat, vielä ainakaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti