tiistai 13. lokakuuta 2015

Videontynkä, jalat vielä tallessa. Koo 21 ainaki.

Aattelin pistää ihan videopätkän mikä on tilanne tänään, kun osastolle jouduin vaihteeks tosiaan sillo 1.9. eikä kuoliot ollu puhennu vielä ollenkaan. Kirjottelen sitten vähän enemmän ja koitan pitää vähän lyhempinä tekstit, ettei tarvii aina lukuhetkee varten pitsaa tilata. Mutta kuoliot, tai oikeestaan haavaumat, tällä hetkellä meni viikossa tosi pahoiks ja aattelin sitten kuvata pikku pätkän niistä, heti kun olin manannu pahimman kivun, pistäny puudutusgeeliä ja melkein heränny päikkäreiltä. Tää luultavasti ei oo kaikista herkimmille hyvää katottavaa.



Saara haisto haavat toiselle puolelle olkkaria ja se lemu ei oo mikään pikkupojan niskaruikuli, vaan jotain mikä jää haisemaan nenään loppuelämäks. Toivottavasti ei. Oli vähän pöllähtäneen olonen kaveri tossa videossa.

1 kommentti:

  1. Ai stna. En voi ees kuvitella sitä särkyä mikä noista tulee. Hyvä jos auttaa voiteet!

    VastaaPoista