lauantai 7. marraskuuta 2015

Autolla ajetaan varovarovasti.

Olipa eilen päivä, pahin aamu tähän mennessä.. Viime yö ok, mutta aamulla kirveli nii vietävän paljon, että teki meili huutaa saatavana junalautoja! Mutta pisimmät unet eilen, onko se nyt sit hyvä vai huono?

Aluks aattelin, että pidän omana tietona, mutta sain tossa vihdoin ja viimein invapysäköintiluvan. En oo tainnu aijemmin kysyäkkään suoraan lääkäriltä, puhunu vaan hoitajille, että saattas tulla välillä ihan tarpeeseen. Esimerkiks kauppaan meneminenhän ei sinäänsä ole ongelma, mutta on niitä kertoja, että Saara on jääny yksin hoitamaan kauppakierroksen loppuun, kun on kivut tai paha olo iskeny ja jotunu lähtemään hirveellä kiireellä autoon odottamaan ettei purjoo kaupan laatoille tai ottamaan droppia ja lepiä.

Niin ku se hakemus meni sitten heittämällä läpi, nii olin iha onnessaan ja esittelin kaikille ketä kävi et määpä oonki virallisesti nyt vammane, niinku se hirvee ylpeyden aihe ois. Mut en etukäteen tienny että siinä niin paljon kaikkia etuja on. Parhaina, että luultavasti meiltä lähtee autosta ajoneuvovero pois, eli jää vaan käyttövoimavero. Se oli vielä hyvä, kun puntaroitiin päivä että kumpikos auto se nyt on sit fiksumpi pistää siihen Trafin lappuun, Jetta vai Cädi, nii lueskelin jälkeen päin et Cädissähän on jo valmiiks nimenomaan ajoneuvoverovapautus, kun se on kakspaikkanen diesel pakettiauto. Tiesin et siinä on halvemmat verot, mut mistä mää sen oisin tienny et mikä vero. Että ihan hyvä et päädyttiin mäihällä Jettaan. Sitten ei tarvii parkkimaksuja maksaa missään, voi pysäköidä pysäköintikieltoalueelle, ei tarvii parkkikiekkoo tai välittää parkkiajoista mitään ja ainoastaan poliisi voi tulla ystävällisesti pyytämään, että siirtäisinkö ajoneuvon osoittamaamme paikkaan, jos se on turvallisuusriski tai kulkemisen esteenä.

Ai että, kun käytiin Petskun kanssa reumapolilla ja ei tarvinnu ajaa parkkihalliin ja puskee sitä ryökäleen ylämäkee ylös rattaitten kanssa. Ilman rattaitakin pohkeet huutaa hoosiannaa aina perillä ja olo on ku ois juossu maratoonin takaperin.

Semmonen Pikku haittavaikutus mulle on tullu, luultavasti kortisonista, kun ei ennen noita isompia annoksia, ainakaan näin pahana ole ollu, et mulla on tullu autolla ajaessa ihan törkeen paha joku karsastus tai vastaava. Jos ajaa pisempää matkaa ja on jonkun aikaa ollu hiljaa ja ajaa sillein ajattelematta, niin rupee vaan silmät sumenemaan eikä ne enään tarkenna ollenkaan. Joutuu ravistamaan päätä tai rueta rummuttelemaan rattia tai jotain fyysistä, että aivot taas tajuaa et ainii nuo silmätki on olemassa. Toinen on jos puhun puhelimessa, tottakai händsfriillä!, nii ei mitään ongelmaa. Siinäkin kävi mäihä, että sitä korttia hakiessa sanoin et monesti ajaessa, jos lääkkeet rupee väsyttää, tulee kipeeks tai paha olo, nii Saara joutuu hyppäämään monesti puikkoihin, niin sain jonkun erityisluvan, että sama kenen kyydissä oon, jos on kortti mukana nii sen auton saa jättää invapaikalle. Tosin ne pari kertaa kun Saara on hypänny rattiin niin ei oo montaa minuuttia menny et olo on on kummasti parantunu ja väsymys hävinny. Kerran esimerkiks oltiin jostain syystä iskän Transulla menossa Haapajärvelle, niin ummistin hetkeks silmiä ja kun avasin ne nii mää olin vänkärinä kokonaan pientareen puolella. Tais olla seuraava bussipysäkki, kun säikähysshokista olin pirteempi kun ediä juonu orava ja kuski vaihtu takasi. Semmonen pieni tietoisku, oon tässä takki päällä, kamera kaulassa lähössä kävelee vähän ulos tällee anivarhain, kun ei kirvely lopu noista haavoista millää. Jos ne vähä erittäs märkää, ettei kuivana hinkkaa noita siteitä/laastareita. Ei muutakun kivaa isänpäivän otottelua ja palataa, moi!

 Peetullekkin muutama kilometri jo kerinny kertyä. Konttaamalla kyllä viimeaikoina luultavasti vähän enemmän ku autolla, sen verran laadukkaat akut se on synytyessään saanu. Ei mitää reinbouta vaa kunnon duracellit. Huomaatte, varmaan uudesta ulkoasusta (niin kauan kun se siinä nyt on), että Peetu on aika kova Räikkös fani. Itehhän oon vaan hyvä isä ja sille tilaan sitä F1 Katsomo pakettia.

3 kommenttia:

  1. Invakortti ei ole autokohtainen, vaan henkilökohtainen. Eli auto voi olla mikä tahansa, kunhan sinä olet autossa mukana. Invakortti vaan aina mukaan, kun ajat jotain autoa tai olet kyydissä. Et tarvitse mitään erityislupia.
    T. Toinen onnellinen invakortin omistava vammainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sen tiesinkin, mutta jos on se niin johonkin omissa nimissä olevaan autoon voi hakee ajoneuvoverohelpotusta. Sitä tarkotin. Mulla kun noita romuja oli parhaillaa 4, nyt enää 2 puol, kun harrasteauto on kaverin kans puokkii. :)

      Poista
  2. Näin on. Invakortin haltija saa vapautuksen ajoneuvoverosta yhdestä autosta. Lisäksi on mahdollista saada huojennus tai palautus autoverosta tietyin edellytyksin. Näistä voit lukea lisää invalidiliiton nettisivuilta.

    VastaaPoista